Henkinen hyvinvointi on noussut yhä keskeisemmäksi haasteeksi ja puheenaiheeksi nyky-yhteiskunnassa. Törmäsin Suomen Mielenterveysseuran julkaisemaan erinomaiseen kirjoitukseen, jossa aiheesta haastateltiin Sitran johtavaa asiantuntijaa, dosentti Timo Hämäläistä.
Hämäläinen nostaa yhteiskunnan kehityskulun keskeisimmäksi henkiseen hyvinvointiin vaikuttavaksi asiaksi. "Timo Hämäläinen näkee, että arjen haaste on että osaaminen, toimintamahdollisuudet ja resurssit eivät vastaa niitä arjen tilanteita, joita joudumme kohtaamaan. Näiden puutteiden myötä ei ole riittävää kykyä pärjätä arjessa, jonka haastavuus on kasvanut ja monimutkaistunut yhteiskunnallisen muutoksen johdosta."
Tämä näkemys alkaa selvästi nostaa päätään julkisessa keskustelussa. Ihmiset alkavat havahtua siihen, että tapamme tehdä työtä ja muutenkin elää elämäämme ovat liian kuormittavia. Käsittelimme samaa asiaa myös Future proof -podcastin aivojen kuormitusta käsittelevässä jaksossa.
Olen iloinen siitä, että tähän on havahduttu, sillä ongelman myöntäminen ja sen syiden tunnistaminen on edellytys sille, että voimme lähteä korjaamaan ongelmaa. Samaan aikaan luulen, että on vielä luvattoman paljon työyhteisöjä, joissa asiaa katsotaan vielä läpi sormien tai sysätään vastuuta yksilölle. Ja vaikka tahtoa olisi, moni kokee voimattomuutta ongelman edessä.
Timo Hämäläinen nostaa Suomen Mielenterveysseuran artikkelissa esiin kolme toiminta-aluetta, joilla ongelmia olisi lähdettävä korjaamaan: Yksilön toimintamahdollisuuksien parantaminen, arjen haasteellisuuden vähentäminen ja elinympäristöön vaikuttaminen.
Hämäläinen tarkastelee kysymystä yhteiskunnallisella tasolla, mutta olen itse sitä mieltä, että samat kolme näkökulmaa ovat keskeisiä myös organisaatioiden näkökulmasta:
Organisaatioiden tulisi tarkastella työntekijöiden toimintamahdollisuuksia esimerkiksi osaamisten ja toimivan vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Arjen haasteellisuuden vähentäminen ei ole pelkästään yksilön asia, vaan vastuullinen työnantaja pystyy huomioimaan henkilöstön tarpeita ja tukemaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.
Elinympäristöön vaikuttaminen on organisaatioiden näkökulmasta sitä, että toiminnan monimutkaisuutta ja byrokraattisuutta pyritään vähentämään työn sujuvoittamiseksi ja järkevöittämiseksi.
Yhteiskunnan muutosten aiheuttamat ongelmat tuntuvat monista epämääräisiltä ja niihin tarttuminen vaikealta. Asian lykkääminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan pahimmillaan se moninkertaistaa ongelman, nakertaa organisaatioiden tuottavuutta ja syö ihmisten toimintakykyä.
Työpäivämuotoilu on käytännöllinen prosessi, joka auttaa työyhteisöä uudistumaan löytämällä ja ottamalla käyttöön tulevaisuuden työelämään sopivia työtapoja. Se tekee työntekijöistä itsestään oman työnsä muotoilijoita. Oman työn tuunaaminen tutkitusti lisää työn imua ja ehkäisee työuupumukselta.