Kukaan meistä ei halua menettää yhtään asiakasta. Asiakasuskollisuutta tutkitaan paljon, jotta voitaisiin ymmärtää syitä, jotka vaikuttavat asiakassuhteiden pysyvyyteen tai loppumiseen. Lähtevät asiakkaat ovat suurennuslasi siihen, mitkä ovat asiakaskokemuksen kipukohtia ja siihen keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä.
Täysin sama logiikka pätee myös työntekijäkokemukseen. Jos ymmärrämme paremmin syitä, joiden vuoksi henkilöstö päätyy lähtemään työpaikasta, pääsemme nopeasti kiinni työntekijäkokemuksen kipukohtiin. Tämä erityisesti silloin, kun vaihtuvuus on normaalia suurempaa.
Moni organisaatio käy jo exit-keskusteluja lähtevien työntekijöiden kanssa, mutta usein nämä haastattelut jäävät irrallisiksi ja niistä saatuja tietoja hyödynnetään huonosti. Ei synny kokonaiskuvaa kokemusten laajuudesta tai mahdollisista trendeistä. Usein lähtijät myös kokevat keskustelut kiusallisiksi ja avoimuuden vaikeaksi, eikä tuloksiin suhtauduta organisaatioissa objektiivisesti. Lähtijöiden nurina on helppo selittää pois.
Parhaimmillaan objektiivisesti toteutettu, vaihtuvuuteen liittyvää dataa laajasti hyödyntävä tutkimus voisi olla monelle organisaatiolle kultasuoni, joka auttaisi kohdentamaan työntekijäkokemukseen liittyvät panostukset niihin asioihin, joilla on aidosti vaikuttavuutta henkilöstön sitoutumisen ja työntekijäkokemuksen kannalta.
Miltä kuulostaisi esimerkiksi tutkimus, joka keskittyisi tutkimaan oman organisaatiosi kipeästi tarvitsemien ohjelmistokehittäjien kokemuksia? Tai tutkimus, joka perehtyisi jo pitkään punaisella olleen yksikön vaihtuvuuden syihin? Tai sukellus niihin tekijöihin, joilla voitaisiin houkutella ja sitouttaa lääkäreitä pienten paikkakuntien terveysasemille tai lastenhoitajia vaihtuvuudesta kärsiviin päiväkoteihin?
Lue lisää täällä.