Kun maailma ja mieli ovat myllerryksessä, ajattelun taidot korostuvat. Kuinka kehittää liiketoimintaa tilanteessa, jossa vanhat keinot eivät ole mahdollisia tai tuota toivottua tulosta? Mistä löytää uutta työtä loppuneen tilalle? Entä miten pysyä toimintakykyisenä, kun eristys jatkuu viikkoja ja kriisi vain syvenee? Kuinka luovia eteenpäin epävarmuudessa? Ratkaisut löytyvät ajattelemalla, kuten muotoilija.
Uuden liiketoiminnnan kehittämisessä palvelumuotoilusta tuttu muotoiluprosessi tarjoaa erinomaisen kehitysmenetelmän juuri tällaisiin tilanteisiin, joissa valmiita, ennalta toimivaksi tunnistettuja ratkaisuja ei ole.
Niiden lisäksi tällaisina aikoina kaivataan ajattelun taitoja, joita kutsumme muotoilijan taidoiksi Näitä taitoja on opetettu Stanfordin yliopiston d.schoolissa ja kurssin jälkeen opiskelijoilla on tutkitusti vähemmän haitallisia uskomuksia ja enemmän työkaluja ongelmanratkaisuun. Olemme todentaneet esimerkiksi Uramuotoilu™-kursseillamme, että muotoiluajattelu auttaa kirkastamaan uraan liittyviä tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä sekä antaa uskoa omaan tekemiseen.
Ihmisten yksilöllisten urapolkujen kehittämisen lisäksi olemme soveltaneet muotoiluprosessia ja näitä taitoja esimiestyön, osaamisten sekä työyhteisön toiminnan kehittämiseen ja laajemminkin työntekijäkokemuksen kehittämiseen ja nähneet, miten tulosta syntyy myös tilanteissa, joissa lähtökohdat ovat olleet vähintään haastavat.
(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)
Muotoiluajattelu sopii erinomaisesti sellaisten ongelmien ratkaisuun, joissa ei ole yhtä oikeaa, ennalta tunnettua ratkaisua.
Mitä muotoilijan taidot sitten ovat?
Tulevaisuuden työelämässä (ja nykyisenkaltaisessa poikkeustilenteessa!) korostuvat uudenlaiset ajattelun taidot, joita kutsumme muotoilijan taidoiksi. Olemme nivoneet nämä taidot tietyissä palveluissamme muotoiluprosessiin siten, että harjoittelemme esimerkiksi empatiaa muotoiluprosessin alkupäässä samalla, kun tutkimme “käyttäjien” (esimiestyön kehittämisen kontekstissa työntekijöiden) tarpeita. Silloin, kun emme itse toimi asiakasprojektissa sisäisinä palvelumuotoilijoina, tavoitteenamme on antaa osallistujille eväitä oman työnsä kehittämiseen ja tehdä heistä neuvokkaita oman työnsä kehittäjiä.
Empatia
Nyt jos koskaan tarvitaan empatiaa, sillä tämä kriisi koettelee meitä eri tavoin. Yksinäisyys, huoli, epävarmuus ja tylsyys saavat meistä esiin uusia puolia. Emme voi tietää miten tilanne meihin ja muihin vaikuttaa ja siksi meidän kannattaa annostella empatiaa reippaalla kädellä. Erityisesti johdolta vaaditaan nyt empatiaa ja uusia keinoja ymmärtää ja selvittää työntekijöiden tarpeita ja tilanteita silloinkin, kun kohtaamiset ovat siirtyneet verkkoon.
Empatia on avain myös asiakaslähtöiseen kehittämiseen, sillä se auttaa meitä näkemään niitä tarpeita, joita maailmassa on ja joita tällaisessa poikkeustilanteessa syntyy.
Toisaalta empatia myös itseä kohtaan on tärkeää. Erilaiset tunteet kuuluvat kriisiin ja niiden voi antaa tulla. Kriisi voi olla myös mahdollisuus kirkastaa omia arvojaan ja toiveita työlle.
Näkökulman vaihtaminen
Haastamme usein asiakkaitamme pohtimaan työtään ”entäs jos…”-ajatusleikin kautta. ”Entäs jos emme saisi mennä työpaikalle lainkaan” -leikki on nyt totisinta totta ja pakottaa meidät kokeilemaan uusia työtapoja ja kehittämään uutta liiketoimintaa.
Toisaalta tällainen tilanne pakottaa meidät vaihtamaan näkökulmaa siinäkin mielessä, että nyt terveys ja muut ihmiset menevät talouden tai oman hyvinvoinnin edelle. Uskon, että tällainen ajatusten ja arvojen haastaminen voi synnyttää monissa syvällisempääkin muutosta. Tämä kriisi on jo nyt osoittanut, että kykenemme kollektiivisesti uskomattomiin suorituksiin, kun on pakko. Entäs jos tämän jälkeen ottaisimme myös terveyttä uhkaavan ilmastokriisin yhtä vakavasti kuin nyt koronan?
Luovuus
On harmi, että viime viikkojen kaltaista luovuutta näkee normaaliarjessa valitettavan vähän. Poikkeustilanteessa rajoitteista onkin tullut polttoainetta luovuudelle! Luovuus on kykyä löytää uudenlaisia, toimivampia ratkaisuja muuttuneessa tilanteessa ja vau miten luovia ratkaisuja olemme jo nähneet! (Mitä muuten sanotte tästä jyväskyläläisen lankakaupan ratkaisusta?)
Tuumasta toimeen -asenne
Kun kassa tyhjenee ja asiakkaat ovat kadonneet, ei ole aikaa jäädä tuleen makaamaan. Verkkokaupan kehitys ei ole koskaan ollut näin huimaa, kun tiellä ei ole itse kehitettyjä esteitä (ei ole aikaa/rahaa/”kahellaan”).
Tuumasta toimeen -asenne auttaa myös silloin, kun epävarmuus tai pelko vievät toimintakyvyn. Mikä on pienin mahdollinen teko, jolla poikkeusoloissa voi pitää huolta itsestään ja muista? Millä yhdellä teolla voi tänään edistää omaa työtään silloinkin, kun ajatus takkuaa? Joskus isompikin vyyhti alkaa purkautua toimeen tarttumalla ja ahdistus helpottuu tekemällä.
Radikaali yhteistyö
Organisaatiopsykologian professori Adam Grant on osoittanut tutkimuksillaan, että auttaminen on itse asiassa erinomainen menestysstarategia. Viime viikkoina nähty ihmisten omaehtoinen organisoituminen ja yhteistyö on ollut upeaa seurattavaa enkä usko, että moni pieni toimija selväisi tästä ilman radikaalia yhteistyötä.
On upeaa nähdä, miten eri alojen ihmiset ovat istuneet saman virtuaalisen pöydän äärelle ja ideoineet ratkaisuja koronahaasteeseen. Näin ovat syntyneet yrittäjien uusi kauppapaikka Sisumarket, valtioneuvoston kanslian ja somevaikuttajien yhteistyö ja hackathonit yritysten pelastamiseksi - esimerkkejä riittää. Jos kykenemme poikkeusoloissa näin erinomaisen radikaaliin yhteistyöhön, mihin pystymmekään, kun normiarki taas koittaa?
Sisu
Koronan vaikutukset näkyvät varmasti vielä pitkään, eivätkä ne kaikki ole myönteisiä. Mutta sisulla tästäkin selvitään.
