Mikä kaikki joustaa - ja kuka joustaa? 

Työelämän joustavuutta voidaan tarkastella monista eri vinkkeleistä: on työaikaan ja -paikkaan liittyvää joustoa, erilaisia työsuhdemalleja ja palkanmaksutapoja. Myös monityö on lisääntynyt, jolloin henkilö on työsuhteessa, mutta tekee esimerkiksi jonkin alustan kautta työtä yrittäjänä. 

Säännöllisesti kuumaksi perunaksi nousee myös lyhennetty työaika. Työpäivämuotoilija Aku Varamäki kirjoitti blogin neljän päivän työviikosta, ja nostaa esiin erittäin kiinnostavia pointteja: 

  • Kansainvälisissä tutkimuksissa ja kokeiluissa on havaittu nelipäiväisen työviikon hyödyttävän sekä työntekijää että työnantajaa.

  • Kokeiluissa tuottavuus ei ole heikentynyt, vaan päinvastoin se jopa parani. Myös työntekijöiden koettu fyysinen terveys ja mielenterveys paranivat. 

  • Työviikon lyhentäminen tarvitsee rinnalle myös työn muotoilua, jotta neljästä jäljelle jäävästä työpäivästä ei tule vain entistä stressaavampia ja tiiviimpiä, jolloin niiden hyvinvointi- ja tuottavuusvaikutukset jäävät saavuttamatta.

Työnantajien ja työntekijöiden ajurit joustavuudelle ovat erilaiset. Työnantajille haasteen asettavat toimintaympäristön epävarmuus sekä se, että työvoimaa tarvitaan epätasaisesti, jolloin resurssin pitäisi joustaa. Työntekijällä taas joustavuuden taustalla on esimerkiksi autonomian tarve ja halu sovittaa yhteen elämän muut osa-alueet työn kanssa. Ajurit voidaan nähdä ristiriitaisina, mutta on olemassa myös ratkaisuja, jotka hyödyttävät molempia osapuolia, kuten edellä mainittu nelipäiväinen työviikko sekä perinteisesti työnantajalähtöisenä ratkaisuna nähty keikkatyö. 

Työelämältä toivotaan vapautta ja varmuutta

Toukokuun EX-factor-tilaisuudessa saimme kuulla erinomaisen alustuksen joustavuuteen Seuren strategia- ja brändijohtaja Ilari Viippolalta. Yksi olennainen teesi Ilarin esityksessä oli Seuren selvityksen tulos siitä, että keikkatyöläiset ovat ennen kaikkea itse valinneet keikkatyön, ja merkittävin syy siihen on vapaus ja joustavuus. Epätavalliset työsuhteet eivät ole lainkaan kakkosluokan työmuoto. Myös vuokra- ja osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut, ja nyt esimerkiksi joka neljäs suomalainen palkansaaja tekee osa-aikatyötä.

Tärkeä näkökulma Seurelle ja työelämälle ylipäänsä ovat nuoret. NYT:n tutkimuksen (2024) mukaan nuoria kiinnostaa vuosi vuodelta enemmän yrittäjyys sen mukana tuoman joustavuuden vuoksi. Nuorilla on kuitenkin myös huolia työelämästä: vain 53 % odottaa innolla työelämää, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 82 %. Nuorten mukaan eniten työelämän odottamiseen vaikuttaa positiivinen puhe työelämästä, mistä jokaisella aikuisilla on vastuu. Vapaus ja varmuus nousivat myös nuorten tärkeimmiksi työelämäarvoiksi.

Kyselyt antavat osviittaa siitä, että työ ei ole nuorille enää kaikki kaikessa. Onko luterilainen eetos työnteosta siis muuttumassa? Ilarin mukaan syy haluta joustoja on oman elämän vapauden lisääminen menettämättä varmuutta, mihin on helppo samastua. 

Olisitko valmis joustamaan ajasta, paikasta vai rahasta? 

“Työelämässä tulisi keskustella myös, mistä ollaan valmiita joustamaan eikä minkä halutaan joustavan.” - Ilari Viippola

Ilari kuvasi työelämän joustavuutta oivallisesti tasapainon kautta, jossa vaikuttavat aika, paikka ja raha. Jos näistä kolmesta kaksi on balanssissa, on yhdestä valmis joustamaan. Työnantajilla voi usein kuitenkin olla huonot valmiudet tarttua joustavuuteen, ja halutaan rajata sekä aikaa, paikkaa että rahaa. Tarvittaisiin ennen kaikkea rohkeutta, koska hyödyt ovat houkuttelevia. 

EX-factorin paneelissa olivat keskustelemassa Ilarin kanssa yrittäjä ja roska-aktivisti Teemu “Eino” Oinio sekä Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi. Eino puutui pari vuotta sitten hammasteknikon työhön ja halusi ryhtyä yrittäjäksi, mutta ei ihan uskaltanut. Sitten hänen Roskapäivä-projektinsa sai Koneen Säätiön apurahan, minkä myötä hän irtisanoutui työstään ja alkoi harjoitella yrittäjyyttä. 

Apurahavuosi loppui, ja nyt hän tekee toiminimellä hammasteknikon työtä kuuden tunnin vuoroissa 2-3 kertaa viikossa ja loput päivät somevaikuttajan työtä. Myös yksi sääntö on ehdoton: viikossa on oltava kaksi vapaapäivää. 

Palkkanäkökulma on keskeinen joustavuuskeskustelussa. Osa tekee useampaa työtä hetken aikaa, jotta voi kustantaa esimerkiksi perheen lomamatkan, mutta joillekin toinen työ on myös pakko. Einon tarinassa apurahavuonna tulot putosivat 40 %, mutta vuosi oli hänen elämänsä ikimuistoisin. 

Hammasteknikon työssä Eino saa tehdä käsillä mekaanista työtä, ja sometyössä taas pääsee käyttämään luovuutta ja aivotyöskentely on erilaista. Tämän tasapainon lisäksi hyötynä on mahdollisuus valita itse omat työajat sekä parantunut hyvinvointi: vaikka hän tekee vähemmän töitä hammasteknikkona, hän kokee työn tuottavuuden parantuneen. Eino kertoi myös, kuinka on nyt löytänyt elämän oman työelämän rinnalle ja elääkin tällä hetkellä omannäköistä elämää. 

Joustavuuden johtaminen on tasapainottelua

Tuomas kuvasi, kuinka Antiloopilla johdetaan erityisesti tavoitteita, jolloin ihmiset saavat johtaa omaa työtään. Vaatimus johtaa omaa työtä vaikuttaa siihen, milloin työtä tehdään, miten sitä tehdään ja työtä mitataan tavoitteilla.

Paneelikeskustelussa puhuttiin paljon myös yrittäjyydestä, johon Tuomas toi kiinnostavan näkökulman: Onko organisaatioissa haasteita, minkä vuoksi niihin ei haluta sitoutua ja yrittäjyys houkuttaa siksi? Onko yrittäjyys reaktio jostain negatiivisesta? On kuitenkin nähtävissä, että tulevaisuudessa töitä tehdä enemmän “yrittäjämoodilla”, jolloin johdetaan juuri tavoitteita ja työntekijöillä on vapautta ja vastuuta johtaa omaa työtänsä. 

Mutta liika joustavuus voi olla myös vaarallista. Tuomas nosti esiin nuoret sukupolvet, jotka tulevat nyt työelämään ja ovat vaarassa tippua työyhteisöistä, kun eivät pääse niihin mukaan tai oppimaan työssä. On vielä paljon ihmisiä, jotka haluavat kokea yhteenkuuluvuutta ja yhteisen tavoitteen saavuttamista eikä kaikista tule esimerkiksi sen vuoksi yrittäjiä. Lisäksi rutiinit tuovat turvaa ihmisille, ja ne sopivat toisille paljon paremmin.

Mitä jäi käteen?

EX-factor oli tuttuun tapaan inspitoiva ja monta ajatusta jäi hautumaan. Tässä vielä muutama key take away puheenvuoroista:

  • Tuodaan positiivinen klangi siihen, miten puhutaan joustavista työmuodoista ja työelämästä ylipäänsä. 

  • Joustavuudesta voidaan innostua, mutta ei voi lähteä siitä, että se täytyy ajaa joka organisaatioon huomioimatta organisaatioiden eri sävyjä ja värejä.

  • Työelämässä ei ole vastapuolia (työnantajat ja työntekijät), vaan on vain työelämä, jota tehdään yhdessä. 

Haluatko nähdä koko EX-factor-webinaarin joustavuudesta? Katso tallenne täältä!

***

Me Workday Designersilla näemme, että työn muokkaaminen on yksi ratkaisu joustavampaan työelämään. Työtä muotoilemalla voidaan lähteä parantamaan sekä tuottavuutta että työhyvinvointia. 

Tehdäänkö yhdessä kokeilu? Ota yhteyttä ja jutellaan lisää!

EX-factor 24.5.2024. Kuvassa Tuomas Sahi, Ilari Viippola, Eino Oinio sekä Paula Helle

Lomakäsi kertoo millaista lomaa kaipaat

Neljän päivän työviikko - utopiaa vai välttämättömyys?