Työhyvinvointia osallistavalla kehittämisellä - Case Limingan kunta

Työhyvinvointia osallistavalla kehittämisellä - Case Limingan kunta

LYHYESTI:

  • Yhteistyön tavoitteena oli rakentaa yhteisöllisyyttä ja aktiivista kehittymistä uudessa päiväkodissa, johon työntekijät oli siirretty muista päiväkodeista.

  • Toteutettiin osallistava kehittämisprojekti, jossa työntekijöiden edustajat pääsivät muotoilemaan päiväkodin omaa moduulimallia.

  • Toimintaa kehitettiin kokeilemalla ja syntyi Aapin oma malli. 

  • Kehittämisen tuloksena yhteisopettajuus lisääntyi, työilmapiiri ja me-henki parani ja vaihtuvuus pieneni.

Miten kehittää toimintaa tilanteessa, jossa uuden päiväkodin henkilökunta koostuu pääosin kahden lakkautetun päiväkodin työntekijöistä ja taustalla on erilaisia toimintatapoja ja työkulttuureita? Limingan kunnassa haasteeseen tartuttiin osallistavan kehittämisen keinoin. 

Aloitettiin projekti, jonka tavoitteena oli löytää tapoja yhteisöllisen, avoimen ja aktiivisesti kehittyvän työyhteisön rakentamiseen. Projektissa lähdettiin kokeilemaan moduulimaisen toimintamallin hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli selvittää voisiko moduulimallin avulla kehittää toiminnan lapsilähtöisyyttä, tilojen ja resurssien parempaa käyttöä ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia.

Projektia varten perustettiin työryhmä, johon osallistui työntekijöitä laajasti eri rooleista ja ammattiryhmistä. Työryhmää veti työpäivämuotoilija Paula Helle. 

Vakuuttavia tuloksia 

Työryhmän voimin lähdettiin luomaan Aapin päiväkodin omaa versiota moduulimaisesta varhaiskasvatuksen toimintamallista. Yhteisissä työpajoissa työryhmä pääsi suunnittelemaan moduulimallin eri elementtejä omaan työyhteisöön sopiviksi. Luotiin muun muassa yhdessä suunniteltuja teemahuoneita, joissa tilat on valmiiksi järjestetty tietyn teeman ympärille, ja joita lapsiryhmät pääsivät hyödyntämään. Kun elementit oli paperilla mietitty, niitä lähdettiin kokeilemaan arjen työssä. 

Pilotista saatuja kokemuksia kerättiin henkilökunnan kyselyn ja lasten kanssa tehtyjen ryhmähaastattelujan avulla. Pilotin myötä lasten ilo lisääntyi, ja henkilöstö taas koki, että toiminnan suunnittelu helpottui ja yhteisopettajuus lisääntyi. Moduulitoimintaa päätettiinkin jatkaa ja kehittää edelleen yhdessä suunnitellen.

Käytännöt, esimerkiksi säännölliset pedagogiikkapalaverit ja muut suunnitteluhetket, ovat edelleen käytössä. Myös esimerkiksi yhteisopettajuus muotoutui uudeksi käytännöksi ja jokainen opettaja pystyy nyt paremmin hyödyntämään omia vahvuuksiaan työssä. Nykyään työilmapiiri Aapin päiväkodissa on hyvä ja työyhteisössä toimitaan yhteisöllisesti. Myös apua voi hyvällä omalla tunnolla pyytää ja toisia autetaan.

Yksi projektin tavoitteista oli rakentaa aktiivisesti kehittyvä työyhteisö, ja se on toteutunut todella hyvin: Heidät on palkittu jo kaksi kertaa Kuntatyö 2030 -gaalassa. Ensimmäisellä kertaa palkinto Aapin mallin toteuttamisesta ja vuonna 2022 kehittämiskulttuurin luomisesta ja aktiivisuudesta. Henkilökunnan vaihtuvuus on myös todella pientä ja työntekijöitä olisi tulossa enemmän kuin paikkoja on, mikä on tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa todella poikkeuksellista. 

“Palkintojonon jatkoksi saimme toukokuussa 2024 Limingan kunnan henkilöstöjuhlassa uuden kunniakirjan. Aapin päiväkoti äänestettiin Vuoden työyhteisöksi ja koenkin, että se oli mahtava osoitus siitä, kuinka tämä Aapin työhyvinvointia kehittävä projekti yhdessä muiden toimien kanssa on tehnyt tehtävänsä. Onnistunut projekti sai aikaan lumipalloefektin ja työn imu ja työn ilo on vienyt koko henkilökunnan mennessään. Kiitos siis työpäivämuotoilijoille! Olitte valtava apu haastavassa tilanteessa,” sanoo Aapin päiväkodin johtaja Outi Leinonen.

Outi kertoo yhteistyöstä enemmän Workday Designersin EX-factor webinaarissa, jossa käsiteltiin pitovoiman vahvistamista. Katso video YouTubessa.

1-to-1-keskusteluja kehittämällä sairauspoissaolot laskuun Keskisuomalainen-konsernissa

1-to-1-keskusteluja kehittämällä sairauspoissaolot laskuun Keskisuomalainen-konsernissa

Monimuotoisuuden johtaminen - Case Kokkolan kaupunki

Monimuotoisuuden johtaminen - Case Kokkolan kaupunki