Yksi lempiaiheistani on työntekijäkokemuksen merkityksestä puhuminen. Hyvä työntekijäkokemus on kilpailuetu, jota yhdenkään johtajan ei kannattaisi väheksyä - se tuottaa tutkitusti hyvää tulosta, eikä kilpailluilla osaajamarkkinoilla ole muutenkaan varaa olla panostamatta työntekijäkokemukseen.
Kirjoitin hiljan blogiin siitä, miten HR voi hyödyntää muotoilua ja käyttäjäpersoonia työntekijäkokemuksen kehittämisen välineenä. Henkilöstökäytäntöjä voidaan ja niitä pitäisi kehittää työntekijöiden tarpeita ja arvotuksia ymmärtäen ja kuunnellen. Tämä on kuitenkin vain osa ratkaisua - hyvä työntekijäkokemus kun ei ole yksin HR:n vastuulla.
Esimiehet tärkeässä roolissa
Marcus Buckingham on todennut kirjassaan Nine Lies about Work, että työntekijöiden kokemukset työelämässä vaihtelevat enemmän tiimien kuin organisaatioiden välillä. Tämä kertoo siitä, että organisaatiotason kulttuurilla ja käytännöillä voidaan vaikuttaa työntekijäkokemukseen vain tiettyyn rajaan asti. Sillä mitä tapahtuu tiimitasolla on suuri merkitys.
Jos työntekijäkokemus kerran syntyy suurelta osin tiimitasolla, on selvää, että esimiehet nousevat tärkeään rooliin (niissä organisaatioissa, joissa esimiehiä ylipäänsä on). Tiimiläisiä itseään ei voi tietenkään riisua vastuusta, mutta esimies on väistämättä merkittävässä roolissa työntekijäkokemukseen vaikuttavien asioiden edistämisessä, esimerkiksi synnyttämässä draivia ja luottamusta, auttamassa ihmisiä hyödyntämään potentiaaliaan ja kasvamaan sekä tukemassa laadukasta yhteistyötä.
Palveleva johtaja tuntee tiimiläisensä ja auttaa heitä onnistumaan
Millaista johtajuutta hyvä työntekijäkokemus sitten edellyttää? Katsoi asiaa työelämän muutosten näkökulmasta - työntekijöiden muuttuvat odotukset ja teknologian aiheuttamat muutokset työhön ja osaamisiin - tai työntekijäkokemukseen vaikuttavien elementtien näkökulmasta, ihmislähtöinen, palveleva johtamistyyli nousee arvoon.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on tutkinut palvelevaa johtamista, jossa “esimies keskittyy huolehtimaan kokonaisuudesta ja siitä, että hänen oma porukkansa voi menestyä. Se painottaa työntekijöiden kuuntelemista, voimaannuttamista ja kunnioittamista.” Hakanen on löytänyt selkeän yhteyden työn imun ja palvelevan johtamisen välillä.
Palveleva johtaminen ei nimestään huolimatta ole pokkuroimista, vaan onnistumisten mahdollistamista. Se edellyttää vahvaa empatiakykyä ja tiimiläisten yksilöllisten tilanteiden ja tarpeiden tuntemista - vain vahvan tuntemuksen pohjalta voi aidosti tukea yksilöitä kasvamaan ja onnistumaan.
Johtamismuotoilu antaa välineet palvelevaan johtamiseen
Paremman työntekijäkokemuksen ja palvelevan johtamisen kehittäminen vaatii työtä - niin kuin mikä tahansa kehittäminen - ja konkreettisia työkaluja kehitystyön tueksi. Johtamismuotoilu on Workday Designersin käytännöllinen valmennus, jonka avulla omaa ajattelua ja totuttuja johtamisen käytäntöjä päästään haastamaan ihmislähtöisesti, työntekijöiden tarpeita tutkien. Se konkretisoi palvelevan johtamisen filosofiaa käytännön teoiksi.