Onnea, työntekijä, juhlavuotesi ovat alkaneet! Havainto saa vahvistusta lähes päivittäin asiakkaiden kanssa jutellessa; esiin nousee toistuvasti, usein hieman eri tulokulmista kuvattuna, halu ja toisaalta myös pakko uudistaa työelämää ja kehittää sitä työntekijän tarpeita paremmin vastaavaksi.
Työntekijän ja -antajan välinen alta-asetelma on kovaa vauhtia tasa-arvoistumassa ja asiakaskokemuksen rinnalle yhtä merkittäväksi asiaksi nousee työntekijäkokemus.
Mutta miksi juuri 2020-luku on työntekijäkokemuksen vuosikymmen?
Osaajapula pakottaa panostamaan siihen, että työpaikat ovat houkuttelevia ja vetovoimaisia niin uusille talenteille kuin jo olemassaoleville työntekijöille. Houkutteleva rekrykampanja ei riitä vaan organisaation kulttuurin täytyy olla vetovoimainen.
Organisaatioiden on pakko uudistua, jotta ne pysyvät relevantteina nopeasti muuttuvassa maailmassa. Painiskelemme kipeiden kysymysten, kuten ilmastokriisin, kanssa, ja ne pakottavat organisaatiot uudistumaan rajustikin. Teknologia-, prosessi- tai organisaatiolähtöinen kehitys on tehnyt organisaatioista kankeita ja kykenemättömiä haastamaan omaa toimintaansa - on pakko ketteröityä ja hyödyntää työntekijöiden kyvykkyys löytää uusia ratkaisuja tämän ajan haasteisiin.
Teknologia on kehittynyt ja kehittyy edelleen harppauksittain ja muuttaa työtä. Älykkäät koneet antavat ihmiselle supervoimia ja täydentävät ihmisen puutteita. Me ihmiset voimme viimein keskittyä olemaan vähemmän robotin ja enemmän ihmisen kaltaisia. Teknohuuman jälkeen koittaa ihmisyyden renessanssi, jossa teknologia ja ihminen toimivat saumattomasti yhteen, toinen toisiaan täydentäen.
Lisääntynyt läpinäkyvyys osaltaan pakottaa yritykset tarkastelemaan omaa toimintaa uusin silmin.
Vuoteen 2025 mennessä jopa 75 % prosenttia työntekijöistä on milleniaaleja. Samaan aikaan meillä on töissä entistä vanhempia työntekijöitä. Työntekijöiden odotukset ja tarpeet muuttuvat ja eroavat toisistaan ja organisatioiden täytyy kyetä vastaamaan näihin tarpeisiin.
Miksi työntekijäkokemukseen kannattaa panostaa?
Itse ajattelen, että hyvä työntekijäkokemus on arvo sinänsä riippumatta siitä tuottaako se yhtään euroa viivan alle. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja niiden toteuttamisesta arjessa, mindsetistä ja asioiden priorisoinnista. Hyvä työntekijäkokemus ei välttämättä maksa sen enempää kuin surkeakaan.
Mutta työntekijäkokemykseen todella kannattaa panostaa. Yritykset, jotka erottuvat työntekijäkokemuksella edukseen, ovat jopa yhdeksän kertaa tuottavampia kuin yritykset keskimäärin. Työntekijäkokemukseen oikein sijoitettu euro tuottaa siis parhaimmillaan moninkertaisen tuoton.
(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)
Miten työntekijäkokemusta sitten voi kehittää?
1. Älä oleta, kysy!
Design thinking ja palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat erinomaisia työnkaluja työntekijöiden tarpeiden ymmärtämiseen. Henkilöstökyselyt tai demografiset tiedot eivät valitettavasti useinkaan anna riittävästi ymmärrystä työntekijöiden todellisista tarpeista, mutta niihin pääsee käsiksi esimerkiksi haastatteluilla tai havainnoimalla. Analyyttisen työntekijäymmärryksen pitäisi olla lähtökohta aivan kaikelle organisaation kehittämiselle.
2. Keskity olennaiseen
Suomalaisissa yrityksissä syydetään uskomattomia summia rahaa palkkoihin ja palkkiohin, liikuntaseteleihin ja tyky-päiviin ymmärtämättä niiden merkitystä työntekijälle. Toisaalta aina rahaa ei löydy sinnekään, missä se todella nostaisi motivaatiota ja houkuttelisi työntekijöitä alalle. Ja kunpa työnantajat kuulisivat kuinka juustotarjottimesta puhutaan vielä vuosia myöhemminkin!
Laita siis panostuksesi (aikas, rahasi ja huomiosi) sinne, missä ne todella vaikuttavat työntekijän sitoutumiseen ja tuottavuuteen sekä arvostuksen, luottamuksen ja merkityksellisyyden kokemukseen. Panosta mieluummin tasa-arvoon kuin liikuntaseteliin ja johtamiseen säkkituolin sijaan. Tee työstä sujuvaa. Uskalla luopua eduista, jotka eivät lämmitä ketään.
3. Ole luova
Helpommin sanottu kuin tehty, eikö? Kyseenalaista perinteitä, luo omia käytänteitä. Tulevaisuuden työtavat on vielä keksimättä.
4. Kokeile
Olemme Suomessa perinteisesti arvostaneet perusteellista suunnittelua. “Ajattelu on kultaa”, meillä sanotaan. Ajattelu kuitenkin kehittyy tekemällä. Mitä tapahtuisi, jos kukaan ei tulisi viikkoon toimistolle? Mitä tapahtuisi, jos tekisitte töitä vain neljänä päivänä viikossa? Mitä tapahtuisi, jos esimiehiä ei olisi? Kaiken tämän saa selville vain kokeilemalla. Tuumasta toimeen!
5. Opi ja kehitä jatkuvasti
Organisaatioiden menestyksen ratkaisee sen kyky oppia. Oppiminen kuitenkin vaatii paljon; se edellyttää kulttuuria, jossa saa kyseenalaistaa, kokeilla uutta sekä pysähtyä reflektoimaan. Uuden tekeminen on hidasta ja virheitä sattuu. Mutta vain haparointia sietämällä ja siihen kannustamalla osaaminen kehittyy.
Kehittyminen ja kasvu ovat myös keskeisessä osassa erinomaista ja erottuvaa työntekijäkokemusta. Näitä kehittymisen mahdollisuuksia kannattaa aktiivisesti kehittää.
Onko 2020-luku myös teidän organisaatiossanne työntekijän vuosikymmen? Tehdäänkö siitä sellainen yhdessä?
Lue lisää työntekijäkokemuksen kehittämisestä